Aamulla heräsin vasta yhdeksältä kun illalla meni hallilla niin myöhään. Lähdettiin pyöräilemään 3km:n matka metsään ja siellä puolisen tuntia irrallaan juoksemista ja takaisin pyöräillen. Mulla oli nyt kaksi koiraa pyörän kanssa ja kivasti ne jolkotteli. Ei tarvi kamalasti pelätä liukasta tai vastaantulevia kun kumpaakaan ei ohikulkijat kiinnostaa ja kumpikaan ei vedä pyöräillessä. Tosin oikean rytmin löytyminen kesti jonkin aikaa, että molemmat pääsi ravaamaan. Metsässä meidän perässä kävi jossain vaiheessa joku nainen, jonka koira oli myös irti. Meinasin itse mennä jo suunniltani ja etsin hihnaa taskusta käteeni, kunnes tajusin, että tälle parille riittää kun huikkaa, että "mene, mene" niin ne jatkaa matkaansa eteenpäin. Onko vähä helppoa!

Jouduin olemaan koulussa oikein viisi tuntia, joten meni niin tiukille illan tokotreeneihin lähtö, että ei meinannut innostusta löytyä. Kiristyvä pakkanen ja viima kruunasi tilanteen. Treenailtiin vähän seuruuta ja eteenmenoa Iran kanssa. Vimmaa en viitsinyt treenata niin jäisessä parkissa. Tarkoitus oli tehdä kaikkia hauskoja vauhtiliikkeitä rasiapalkalla..

Kun päästiin kotiin niin jouduin oikein vähän siivoamaan, rikoin pyykinpesukoneeni ja Jussi tuli taas kouluviikolta kotiin. Pusuja tuli niin Iralta kun Vimmaltakin. Nyt asetelma muuttui niin, että Vimma alkoi omia Jussia itselleen ilkeillä katseilla ja irvistyksillä. Oli ihan mielenkiintoinen ilta..